Coachingia ja mentorointia johto- ja avainhenkilöille
Ennustan että 2020-luvun johtamisessa motivointi tulostavoitteilla, budjeteilla ja kannustinpalkkioilla siirtyy taka-alalle.
Kovilla arvoilla on paikkansa kun niihin lisätään monipuolinen ihmisten johtamistaito. Silloin syntyy sellaista kilpailuetua jota muut eivät voi helposti kopioida. Itsensä johtaminen ja taitava muiden johtaminen kulkevat käsikädessä - itsensä johtaminen kuitenkin edellä. Tästä aiheesta on paljon tutkittua tietoa. (Kts. vaikkapa HBR 4/2019 tai Fastcompany 7/2019.) Suomessa on jo ymmärretty, että urheilussa fyysisten ominaisuuksien lisäksi henkinen kantti pitää olla vahva. Toinen kompensoi toisen puutteita vain rajallisesti. Molempia tulee kehittää ja ylläpitää tasapainoisesti. Työelämässä johtajat, esimiehet ja avainhenkilöt suorittavat työajasta 98% ja kehittävät itseään 2% ajasta, huippu-urheilijoilla ajankäyttö on melkolailla päinvastainen. Coaching on toimiva ja tehokas keino ylläpitää ja kehittää omia vahvuuksia tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. ________________________________________________ |
Johtamisen välineet keskittyvät perinteisesti tuloksiin ja käyttäytymiseen, kuten budjetit, bonustavoitteet ja laatujärjestelmät. Kilpailuedun ja henkilöstön työtyytyväisyyden edistämiseen ne sopivat huonosti.
Työn tulokset ovat käyttäytymisen ja toimeliaisuuden hedelmiä. Käyttäytymiseen ja toimeliaisuuteen vaikuttavat tunteet. Tunteet syntyvät ajattelun tuloksina. "Tulosta" ei voi johtaa, on johdettava käyttäytymistä ja toimintaa, jonka seurauksena syntyy tulos. Samalla tavalla - tunteita ei voi johtaa. On johdettava ajattelua jonka tuloksena syntyy hyödyllisiä tunteita, jotka johtavat tehokkaaseen toimintaan. Oikeissa paikoissa esimerkiksi innostus, uteliaisuus ja määrätietoisuus ovat hyödyllisiä tunteita työnteossa. Innostus, uteliaisuus ja määrätietoisuus muutosvastarintaan voi olla haitallista. |